Kestävyystestaus
Kestävyystestaus on Pajulahden kampuksella kahden liikuntafysiologin, Juha Sorviston ja Ibai Mendian vastuulla, ja testimenetelmät ovat yleensä maksimaalisia suoria tai epäsuoria testejä laktaattiseurannalla. Asiakkaamme ovat yleensä joko urheilijoita tai tavoitteellisia kilpakuntoilijoita, jotka tulevat hakemaan tietoa sopivista syke- ja kestävyysharjoittelutasoista, maksimaalisesta hapenottokyvystä, suorituksen taloudellisuudesta ja/tai hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihdunnasta.
Tarjolla on erilaisia kestävyyskuntoa mittaavia testejä, joiden avulla voit kehittää harjoittelusi laatua. Ota yhteyttä meihin, niin autamme valitsemaan juuri sinun tavoitteisiisi sopivan testin.
Suoran maksimaalisen hapennottokyvyn testi
Hengityskaasumittauksen avulla tehtävä testi on ainut testi maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) tarkkaan määrittämiseen. Testissä määritetään myös kestävyyssuorituskykyä kuvaavat kynnykset (aerobinen ja anaerobinen kynnys) sekä niiden perusteella soveltuvat harjoitussykealueet.
Kenelle? Urheilijoille ja tavoitteellisesti harjoitteleville kilpakuntoilijoille.
Miten? Testi suoritetaan lajitaustan mukaan joko juosten, sauvakävellen tai pyöräilen joko polkupyöräergometrilla tai omalla pyörällä kiinnitettynä traineriimme. Testissä nostetaan kuormitustehoa tai vauhtia 3 minuutin portain uupumukseen asti. Testin aikana tallennetaan ja seurataan syke- ja hengityskaasuvasteiden muutosta. Jokaisen 3 minuutin kuorman välissä otetaan sormenpäästä verinäyte laktaattipitoisuuden määrittämiseksi ja lopulta aerobisen ja anaerobisen kynnyksen tulkitsemiseksi. Hengityskaasumuutosten kautta (henkäys henkäykseltä = ”breath-by-breath”) voidaan määrittää myös hengitysvasteissa tapahtuvat aineenvaihdunnan muutokset eli ns. ventilaatiokynnykset. Itse testin kokonaiskesto on noin 20 – 30 min. Ota yhteytä meihin jos mittausmenetelmänä ”breath-by-breath” sijaan kiinnostaa ”mixing chamber” (sekoituskammio).
Saat palautetta! Palvelu sisältää testin lisäksi suullisen ja kirjallisen testipalautteen, jossa selvitetään maksimaalinen hapenottokyky, maksimisuoritus, aerobisen ja anaerobisen kynnyksen tasot (vauhti/teho/suoritus) ja kestävyysharjoittelun sykealueet. Suullisen palautteen yhteydessä käydään kestävyyteen liittyviä käsitteitä läpi ja saat vinkkejä, miten tuloksia sovelletaan harjoitteluun.