Suomen mitalitili Milano-Cortinan talviparalympialaisissa saatiin auki, kun Inkki Inola hiihti opashiihtäjänsä Reetu Inkilän kanssa upeasti hopealle maastohiihdon perinteisen hiihtotavan 10 km matkalla. Kyseessä on ensimmäinen näkövammaisen suomalaishiihtäjän ottama paralympiamitali 24 vuoteen.
Inola lähti tähänkin kisaan yhtenä potentiaalisista mitalisteista, vaikka kyydin tiedettiin olevan kovaa varsinkin jo tiistain perinteisen sprintissä mitalit vieneiden Yhdysvaltojen Jake Adicoffin, Kiinan Shuang Yun ja Ruotsin Zebastian Modinin suunnalta.
Inola pysytteli pitkään Ukrainan Dmytro Suiarkon takana neljäntenä, ja taisteli sijoituksista Ruotsin Zebastian Modinin kanssa. Lopulta hän onnistui päihittämään kaikki muut, paitsi kultaa voittaneen Adicoffin. Ruotsin Modin tuli pronssille, vaikka heti kisan alkuun tuli pientä hankaluutta.
– Fantastinen tunne. Ei olisi uskonut aamulla herätessä, että hopeaa tulee tänään. Varsinkin kun tuossa matkan alussa oli vähän ohjelmaa, kun onnistuin katkaisemaan sauvan ensimmäisessä kurvissa. Onneksi Reetu antoi nopeasti uuden ja sain vaihdettua sen nousussa, ja pidettyä vielä hermot kasassa ja jatkettua omaa tekemistä.
Keskiviikkoisiin 10 kilometrin hiihtoihin saatiin Val di Fiemmen keväässä urheilijoille raskaat olosuhteet.
– Tuntui, että meni aika mateluvauhtia – mutta niin meni muutkin. Jostain sain kaivettua vielä viimeiselle kierrokselle viimeisen vaihteen päälle, ja sain otettua Ukrainan kaveria kiinni. Jakekin meni kertaalleen ohitse, mutta sain senkin kuitattua takaisin nousussa – ihan mukava päänahka sekin siihen loppuun.
Inolan mukaan onnistumisen taustalla ei ollut ihmeitä, vaan pitkä työ tuotti tulosta kaikkien palasten osuessa kohdilleen.
– Kyllä se on se kaikki työ, mitä tässä on tehty 12 vuoden aikana ja nyt Reetun kanssa yhdessä – erityisesti viime vuosina, mutta myös kaikki ne yhteiset lenkit lukioikäisestä lähtien. Reetu on jaksanut piiskata kesällä juoksulenkeillä ja on saanut valettua vielä lisää taistelutahtoa. Tietysti myös kaikki kannustus, mitä on saanut vanhemmilta, ystäviltä, yhteistyökumppaneilta – kaikilta, jotka ovat jaksaneet uskoa siihen, että työ vielä palkitaan.
Inola kertaa pitkää matkaansa paralympiamitalille:
– Vaikeita vuosia oli ennen Pekingiä, sen jälkeen alkoi tulemaan menestystä maailmancupissa. Viime vuonna sitten ensimmäiset arvokisamitalit ja nyt tämä kruununa kaikelle. Kyllä hienolta tuntuu, hieno palkinto sille työlle, mitä tässä on koko tiimi tehnyt taustalla.
Hiihtäjä kiittää erityisesti pitkäaikaista valmentajaansa Tuomas Törröstä sekä huoltotiimiään Milano-Cortinassa:
– Tuomas on jaksanut uskoa tähän tekemiseen 13 vuotta, ja nyt saatiin yhdessä siitä palkinto. Vielä erityiskiitos myös huollolle, suksi oli aivan fantastinen, pelitti loistavasti ja luisti hyvin tuolla ylhäällä sohjossa vaikeissa olosuhteissa, vaikka ladusta ei ollut nousussa tietoakaan. Siellä huolto on painanut pitkää päivää nyt puolitoista viikkoa, ja ollaan haettu oikeaa voidetta, oikeaa kuviota, oikeaa suksiparia. Tehty testejä joka päivä, ja kartoitettu kaikki skenaariot, millä lähteä kisaan. Tänään naksahti sitten kaikki kohdalleen.
Inolan saavutus on suuri hänelle itselleen, mutta myös Suomelle. Kyseessä on ensimmäinen näkövammaisen suomalaishiihtäjän ottama paralympiamitali 24 vuoteen.
Edellisen kerran maastohiihdon palkintopodiumilla nähtiin näkövammainen suomalaishiihtäjä Salt Lake Cityssa 2002, kun Jaana Argillander voitti hiihtomatkoillaan kultaa, hopeaa ja pronssia, Merja Hanski pronssia 5 km perinteisellä ja molemmat yhdessä Tanja Karin kanssa pronssia avoimen luokan 3 x 2,5 km viestissä.
Myös ensimmäistä kertaa Inkin kanssa paralympialaisissa hiihtänyt opashiihtäjä Reetu Inkilä oli tyytyväinen sekä suoritukseen että tulokseen:
- Joutui kyllä tekemään aika paljon töitä, että sai pidettyä Inkin takana noissa helpoissa osuuksissa, Inkillä oli niin kova suksi. Kivaa on ollut Inkin kanssa kisaamassa, ei ole kauhean huonoja sijoituksia tullut sen jälkeen, kun alettiin yhdessä hiihtämään.
Teksti: Suomen Paralympiakomitea
Kuva: Kuva: Harri Kapustamäki, Paralympiakomitea/KIHU