Vapaa sivistystyö on suomalaiseen koulutusjärjestelmään kuuluva koulutusmuoto, josta säädetään vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998). Vapaan sivistystyön koulutusta tarjoavat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset (urheiluopistot) ja opintokeskukset, joista jokaisella on oma laissa määritelty koulutustehtävänsä. Vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäminen perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään oppilaitoksen ylläpitämislupaan.
Kolmen kampuksen urheiluopiston vapaan sivistystyön koulutus
Urheiluopistoissa vapaana sivistystyönä tarjotun koulutuksen tulee vastata vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) säädettyä tarkoitusta ja tavoitteita (1 §) sekä lain piiriin kuuluvaa toimintaa (2 §). Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistuksen mukaisesti järjestämme:
- Liikuntaharrastusta, hyvinvointia ja terveyttä edistävää koulutusta: koko väestölle tarjotut liikuntaharrastusta edistävät vapaan sivistystyön koulutukset. Osallistujat voivat olla lapsia, nuoria, työikäisiä tai ikääntyviä. Myös perhekurssit ovat liikuntaharrastusta edistävää koulutusta.
- Valmentaja- ja ohjaajakoulutusta: urheiluseurojen sekä valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen ohjaajille ja valmentajille tarkoitettu tutkintoon johtamaton koulutus.
- Huippu-urheilua tukevaa koulutusta: huippu-urheilukoulutus, joka voi olla myös seurojen tai lajiliittojen yhteistoimintaleirejä. Huippu-urheilukoulutukselle on luonteenomaista tavoitteellisuus ja valmennuksellisuus.
Muuta kansalaisjärjestötoimintaa edistävää koulutusta: koulutustoimintaa, jota tarjotaan esimerkiksi yhdistysten hallituksen ja muiden vastaavien elinten luottamushenkilöille ja muille vapaaehtoistoimijoille. Lisäksi esim. seuratoiminnan kehittämiskoulutus, tuomari- ja toimitsijakoulutus tai muu yhdistystoiminnan täydennyskoulutus.
Lisäksi vapaan sivistystyön koulutusta on urheilijakoulutus yläkoululeirimallilla, joka on Suomen Olympiakomitean koordinoima ja hyväksymä valtakunnallinen leiritysmalli, joka on osa urheiluakatemiaohjelman yläkoulutyön kokonaisuutta. Yläkoululeiritoimintaa järjestävä urheiluopisto sitoutuu yhdessä sovittuihin linjauksiin ja Olympiakomitean kriteeristöön yläkoululeiritykselle. Yläkoululeiritys on kirjattu urheiluopiston toimintasuunnitelmaan ja yläkoulun leiritysmallille on laadittuna visio ja vuosittaiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Koulutuskeskuksella on yläkoululeirityksestä vastaava koordinaattori sekä Kisakallion että Pajulahden kampuksilla.
Kilpailutoiminta ei sellaisenaan ole vapaan sivistystyön lain mukaista koulutusta. Vain sellaiset kilpailut ja turnaustapahtumat, jotka täyttävät kaikki vapaan sivistystyön lain ja OKM:n liikuntayksikön ohjeen mukaiset opinnolliset kriteerit, voidaan kirjata vapaan sivistystyön suoritteisiin.
Laatu ja seuranta
Opetuksen suunnittelu on keskeistä Kolmen kampuksen urheiluopiston kehittämisessä. Oppilaitoksella on oma toimintasuunnitelma ja vapaan sivistystyön opetussuunnitelma, joiden tavoitteena on yhtenäistää ja parantaa koulutuksen laatua.
Vapaan sivistystyön lain mukaan oppilaitoksen tulee arvioida koulutustaan sekä osallistua ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tavoitteena on kehittää toimintaa ja oppimisen edellytyksiä sekä tunnistaa vahvuudet ja kehittämiskohteet. Arviointi tukee laadukasta päätöksentekoa ja toiminnan kehittämistä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa vuosittain opiskelijavuorokausia ja koulutuksen sisältöjä sekä voi tehdä muuta arviointia.