Koulujen ja urheiluseurojen yhteistyö voi avata ovia kaikille lapsille osallistua ohjattuun liikuntaan riippumatta taustasta tai perheen taloudellisesta tilanteesta. Vantaan kaupunki pilotoi Myyrmäen suuralueella mallia, jossa koulut ja alueen suurimmat urheiluseurat yhdistävät voimansa tarjotakseen maksuttomia monilajiharjoituksia kolmasluokkalaisille. Hankkeessa on mukana Kolmen kampuksen ja Urhea-verkoston TKI-yksikkö, joka vastaa toiminnan mallintamisesta, toimintakäsikirjan laatimisesta sekä hankkeen tutkimuksesta ja raportoinnista.
Yhteinen aikataulu mahdollistaa osallistumisen
Kaikki alueen koulut ovat yhtenäistäneet lukujärjestyksensä siten, että maanantaisin klo 13–15 oppilailla on mahdollisuus osallistua tunnin mittaisiin harjoituksiin itse valitsemassaan paikassa. Kodit saavat tiedon harrastusmahdollisuuksista koulun kautta, ja jokaiselta koululta turvallinen aikuinen saattaa lapset harjoituksiin.
Vastaus tulevaisuuden haasteisiin
Syntyvyyden lasku, väestön demografinen muutos ja muut yhteiskunnalliset ilmiöt haastavat urheiluseurojen elinvoimaisuutta. Pääkaupunkiseudulla nuorten määrä pysyy ennusteiden mukaan melko vakaana, mutta maahanmuuttajataustaisten lasten osuus kasvaa merkittävästi. On tärkeää, että kaikki urheilusta kiinnostuneet lapset saavat mahdollisuuden osallistua seuratoimintaan taustasta tai perheen varallisuudesta riippumatta.
Koulun kautta toteutettava harrastustoiminta tarjoaa yhdenvertaisen mahdollisuuden osallistua, ja seurojen vetämät harjoitukset madaltavat kynnystä lähteä mukaan.
Harrastamisen kustannukset haasteena
Suomalainen urheilujärjestelmä perustuu seuravetoisuuteen ja vapaaehtoisuuteen. Pääkaupunkiseudulla toiminta on kuitenkin ammattimaistunut, mikä on nostanut harrastuskustannuksia merkittävästi. Tämä on tehnyt osallistumisesta haastavaa erityisesti sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville lapsille. Vaikka Harrastamisen Suomen malli tarjoaa maksuttomia harrastuksia, se ei aina vastaa urheilusta innostuneiden lasten tarpeisiin. Siksi on tärkeää kehittää malleja, jotka yhdistävät koulupäivän ja urheilutoiminnan.
LIITU-tutkimus vahvistaa tarpeen
Vuoden 2024 LIITU-tutkimuksen mukaan vain noin kolmasosa (32 %) suomalaisista 7–20-vuotiaista lapsista ja nuorista saavuttaa terveyden kannalta tärkeät liikkumissuositukset.
Tutkimus osoittaa myös selkeitä eroja sukupuolten välillä: pojat liikkuvat suositusten mukaisesti yleisemmin kuin tytöt, ja heille kertyy rasittavaa liikuntaa useammin. Lisäksi liikkuminen on yleisempää korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevilla lapsilla ja nuorilla.
LIITU-tulokset korostavat, että koulun rooli liikunnallisen elämäntavan tukemisessa on keskeinen – erityisesti kun passiivinen aika, kuten istuminen, kasvaa iän myötä. Koulujen ja seurojen yhteistyö voi olla ratkaiseva tekijä liikunnallisen aktiivisuuden ylläpitämisessä.
Kehittämistyötä ja mallinnusta
Myyrmäen hankkeessa on mukana Kolmen kampuksen ja Urhea-verkoston TKI-yksikkö, joka vastaa toiminnan mallintamisesta, toimintakäsikirjan laatimisesta sekä hankkeen tutkimuksesta ja raportoinnista. Tavoitteena on luoda malli, joka voidaan laajentaa koko Vantaan alueelle – ja myöhemmin myös muihin metropolialueen suuriin kaupunkeihin. Vaikuttava yhteistyö edellyttää selkeitä ja toimivia rakenteita, joita nyt kehitetään yhdessä.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Urhean verkkosivuilla.