Henkilöstön hyvinvointi on organisaation kilpailukyvyn perusta. Sitä kuitenkaan harvoin nostetaan hallituksen agendalle, kun puhutaan esimerkiksi kasvuun, digitalisaatioon tai riskienhallintaan liittyvistä asioista.
Tämä blogiteksti johdattaa sinut läpi kuvitteellisen hallituskokouksen, jossa ihmiset asetetaan strategian keskiöön. Voiko henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen olla tehokas sijoitus sekä yksilön että organisaation näkökulmasta?
Kokouksen avaus: Asialista
Astut hallituksen kokoushuoneeseen ja näet edessäsi taulun, johon strategian keskeiset tavoitteet ovat listattuina. Puheenjohtaja avaa kokouksen ja keskustelu käynnistyy asialistan aiheilla – taloustilanne, kassavirta, myynti. Kun keskustelua on käyty jo jonkin aikaa, puheenjohtaja esittää kysymyksen: “Mitä tässä markkinatilanteessa voi tehdä, jotta varmistamme kestävän kasvun?”
Hallituksen jäsenenä huomaat mahdollisuutesi, pyydät puheenvuoroa ja vastaat: “Sijoittaisin ihmisiin, he tekevät tämän kaiken mahdolliseksi!” Puheenvuorosi saa vastakaikua ja huomaat sohaisseesi positiivisella tavalla muurahaispesään. Aihe on selkeästi harvinaisen tärkeä. Pyydät uudestaan puheenvuoroa ja kysyt: “Kannattaisiko meidän sitten alkaa investoida henkilöstön osaamisen kehittämiseen?”
“Mitä tässä markkinatilanteessa voi tehdä, jotta varmistamme kestävän kasvun?”
Tilannekatsaus: Tuloskuntoa tulospaineessa
Istut edelleen kokouspöydän ääressä ja kokous on edennyt tilanteeseen, jossa käydään läpi kokonaiskuvaa organisaation tilanteesta. Toimitusjohtaja esittelee hallitukselle yhteenvetoa, josta ilmenee muun muassa henkilöstökyselyn tulokset, sairauspoissaoloista johtuvat kulut sekä muita työhyvinvointiin liittyviä mittareita. Luvuista näkyy selvästi, että haasteita on havaittavissa – mutta mahdollisuuksia horisontissa. Seuraavaksi toimitusjohtaja käy läpi talousraportin.
Tämän jälkeen toimitusjohtaja tiivistää vielä napakasti ennen hallituksen kokousta käymänsä keskustelun henkilöstöjohtajan kanssa: “Esittelemäni yhteenveto tukee varsin hyvin seuraavaa ajatusta: hyvinvointi luo mahdollisuuden menestykselle. Tuloskunto ei synny huutamalla, käskyttämällä tai kuormitusta lisäämällä. Se syntyy investoimalla ihmisiin ja pitämällä huolta siitä, että heille annetaan mahdollisuus kehittyä, kokeilla ja kasvaa.”
“Hyvinvointi luo mahdollisuuden menestykselle”
Strategiset asiat: Ihminen investointina
Seuraavaksi kokouksessa siirrytään strategisten investointien käsittelyyn. Numerot ja talousraportti ovat pöydällä, mutta keskustelun painopiste on vahvasti ihmisissä. Puheenjohtaja esittää kysymyksen toimitusjohtajalle: “Voiko ihmisiin investointi lisätä mielestäsi vetovoimaa ja tuloskuntoa, tässä haastavassa tilanteessa?”
Toimitusjohtaja vastaa ja nostaa esiin konkreettisia havaintojaan: “Olen huomannut, että esimerkiksi myyntitiimimme osaavat oman hyvinvointinsa johtajat ovat keskimääräistä tulokuntoisempia. He ovat onnistuneet pitämään meitä pinnalla. Heidän energiansa asiakkaiden parissa on jopa vaikuttanut asiakaskokemukseemme, joka on ollut mittaushistorian paras.”
Hallituksen jäsenenä komppaat ihmisten hyvinvoinnin vaikutusta tuottavuuteen ja nostat esiin myös sairaspoissaolojen kustannussäästöt. Toimitusjohtaja täydentää vielä sanomaasi kertomalla, että työeläkeyhtiömme mukaan yhden sairaspäivän hinta on keskimäärin noin 370 €/päivä, joka sisältää palkkakulut, sijaisjärjestelyt, ylityöt ja työn hidastumisen vaikutuksen.
“Osaavat oman hyvinvointinsa johtajat ovat keskimääräistä tulokuntoisempia”
Keskustelu ja sparraus: Haastavat kysymykset
Kokous jatkuu ja keskustelu käy kiivaana. Keskustelua käydään etenkin siitä, että talouspaineiden ja tiukkojen budjettien aikaan henkilöstön hyvinvoinnin investoinnit ovat yleensä ensimmäisiä, joista karsitaan. Huone hiljenee hetkeksi, kun jokainen pysähtyy pohtimaan, mitä tapahtuu, jos hyvinvoinnin investoinnit jätetään väliin.
Pohdinnan jälkeen keskustelu jatkuu ja aletaan saamaan suuntaviivoja siihen, että hyvinvointiin panostamista ei nähdä kuluerä vaan strategisena sijoituksena. Sparraavan keskustelun lomassa nousee esiin lisäksi muun muassa seuraavia keskeisiä ajatuksia:
- Jos hyvinvointiin liittyvistä investoinneista luovutaan, mitä se maksaa poissaolojen, tehottomuuden ja henkilöstön sitoutumisen näkökulmasta?
- Kuinka hallitus voi sparrata johtoa siten, että ihmiset ja strategia kulkevat käsi kädessä myös paineen alla?
- Mitä konkreettisia toimia voidaan tehdä, että investoinnit kohdistuvat ihmisiin oikealla tavalla?
Pikkuhiljaa pöydän ympärillä syntyy yhteinen näkemys. Yksilöllisen hyvinvointiosaamisen kehittäminen nähdään erittäin potentiaalisena investointina. Yhdessä tuumataan, että se tulee maksamaan itsensä takaisin muun muassa paremman työvireen, asiakaskokemuksen ja yhteishengen sekä kustannussäästöjen avulla. Samalla todetaan organisaation brändin ja vetovoiman henkilöstöstä välittävänä työnantajana nousevan.
“Mitä tapahtuu, jos hyvinvoinnin investoinnit jätetään väliin?”
Muut asiat ja kokouksen päättäminen
Muina asioina kokouksessa käydään läpi käynnissä olevien hankkeiden tilannepäivitykset. Ennen kokouksen päättämistä puheenjohtaja kiittää osallistujia hyvästä keskustelusta ja yhteisen näkemyksen löytymisestä hyvinvointiosaamisen kehittämisen nostamisesta strategiseksi investointikohteeksi. Hänen sanomansa ytimessä on kaksi viestiä:
- Henkilöstön hyvinvointi ja organisaation tuloskunto kulkevat käsi kädessä
- Hallituksen tulee kantaa aktiivista vastuuta siitä, että organisaatio ja sen ihmiset menestyvät myös tulevaisuudessa.
Lopuksi sovitaan seuraavan kokouksen ajankohta ja kokous päätetään.
Tähän blogin loppuun haluaisin vielä esittää yhden kysymyksen:
“Onko ihmisten hyvinvointi teidän organisaation hallituksen agendalla?”
Kuvat: Kolmen kampuksen Hyvinvointikoulu
Kirjoittaja: Janne Mustonen